sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Perjantaina portilla, pihalla . . .


 ja muita pimeitä otoksia.

Portilla oli käynyt vieraita.


Voi, voi vanhan tammen kyljestä oli pudonnut ikivanha pönttö.


lumen alta jo pilkistää kaikkea jänskää.


Halki, poikki ja pinoon.


Aamulenkillä voi hakea lämpimät sämpylät aamiaispöytään.


Tuossa huonekaluliikkeessä oli kaikenlaista kivaa - pitää käydä katsastamassa.


Oinas-pubi.

Kirjakauppa - mielenkiintoista.

Muotitietoisille lumpui ja rätei.


Otso ovimiehenä.


Tuo patsas saattaa löytyä ensi kesänä meidän pihalta,
älkää kertoko sitä vielä miehelle . . .



*   *   *


Sunnuntai 23.2



Aamulla olisin halunnut jäädä makoilemaan,
piiloutua  peiton alle,
taikoa itseni näkymättömäksi,
unohtaa, että kohta on lähdettävä,

mutta miten piiloutua hellyyden kipeältä koiralta . . .


Siispä aamiainen, koiran ruokkiminen, ulkosaunan vesisäiliön tyhjennys,
pesukoneen asennus sekä lyhyt pyykkiohjelma, koiran kanssa parin korttelin lenkki,
mattojen tamppaus sekä kuivamoppaus, vielä jokunen kuva "puutarhasta", ruokajätteiden vienti kompostiin,
koiran pois ajaminen multakasan päältä, kaffet voileipien kera, tiskaus, pari kertaa pissalla käynti ( yksi mukillinen kahvia aiheuttaa monta wessakäyntiä) sekä sitä sun tätä puuhaa . . .  koko ajan jotain tärkeää tekemistä koska ei millään tahtoisi lähteä takas stadiin.
Miksi viikonloppu menee niin nopeasti !


ps. Kuvia viikonlopusta tulossa myöhemmin.
täällä kuvia.

*   *   *

lauantai 22. helmikuuta 2014

Lauantai 22.2



Kylläpä nukuin hyvin, rankka viikko takana.
Täällä Urpulassa käyn paljon levollisemmalla mielellä illalla unille, ilman stressiä tai huolta huomisesta. On vain hyvä mieli, kun tietää heräävän seuraavana päivänä täältä.

Yöllä oli satanut lunta ja kun päästin Amoren pihalle aamupisulle tihutti taivaalta jo vettä. Lumitöitä ei siis tarvinnut tehdä. Hyvä vain että tuli vettä, sillä piha oli jäästä liukas. 
Käväisimme paikallisella kirpparilla, mistä löysin kolmella eurolla kivan neuleliivin.
Samassa rakennuksessa oli myös "halpiskauppa", mistä löytyi puuvartinen luuta/harja.

Tulihan sitä kyllä muuten hiukan tehtyä pihahommia, kun kopsutimme saunalle menevän laattapolun jäästä puhtaaksi. Ai miksikö ei odotettu sateen sulattamaan sitä. . . . No siksi, kun tänään tapahtui jotain sellaista mitä ollaan haaveiltu ja odotettu useampia vuosia.
Lämmitimme pihalla olevan puusaunan.
Voi sitä hurmoksellista oloa istua kunnon löylyissä,  jopa mies joka ei ennen ole tykännyt käydä saunassa istui levollisena kevyen eukalyptysaromin leijaillessa ympärillämme.

Saunan jälkeen lätkämatsin katsominen onnistui vallan mainiosti löhöillen jäsenet hyytelöinä ja onnellinen hymy naamassa - etten sanoisi nirvanassa. Ja kyllä Leijonien loistava peli piti hyvää fiilistä kehollaan. Lisäksi piste iin päälle oli se, kun mies tarjoili sapuskan matsin jälkeen ( lämmitti eilistä ruokaa tosin, mutta teko se tärkein asia oli ). Minä en tosiaankaan olisi jaksanut keskittyä  sapuskan tekoon.

Täällä oleminen tuntuu niin mukavalta, sydämessä tuntuu hyvältä
Hassua, että joskus ihan itkettää ilosta, kun ajattelee tätä paikkaa. Mä olen tainnut tulla vanhaksi ja tunteelliseksi -vanhaksi ainakin kun Stadin syke ei enää innosta tippaakaan.

Tästä hetkestä on nyt nautittava ja vielä huomisesta aamupäivästä.
Siispä kauniita ja levollisena unia teillekin.
Terveisin  " Urpulaan hurahtanut "

Täältä  löytyy kuvia lauantai-illan huumasta.


*   *   *







Viikonloppuja kaikille

Perjantai 21.2
 Päästiin perjantaina kahden jälkeen lähtemään tänne Vääksyyn. 
Helsingissä oltiin  +asteilla, matkalla tie lähes kuiva ja talolle tullessa pieni pakkanen tervehti raikkaan tuulahduksen kera. Kyllä tuntui hyvältä olla taas kaukana stadin humusta ja juoppohörhöistä. 
Mukava katsoa kun Amorelle on tullut jo tavaksi talolle tullessa kiertää ja tarkistaa tietyt paikat.
Hänen oma piha  :-)
Tuntuu vain niin pahalta ja surulliselta kun Cheri ja Taija ei päässyt nauttimaan oman pihan riemusta ... Ikävä on edelleen niin valtava.

Edellisellä käynnillä pienensin kaikkia pattereita, joten talossa oli tullessamme +16,8.
Lämpö nousi kuitenkin nopeasti takan roihutessa olohuoneessa ja tovin kuluttua lämpöä oli jo +22 .
Kävimme reippaalla kävelylenkillä kaupassa käyden ja kierrellen ostarilla.
Joo, Vääksyn suuri ostari - ei saa nauraa, täältä saa kaikkea mitä normisti tarvitsee.
Saunoimme pikkusaunassa ja sain jopa jalkahieronnan. Täytyy myöntää, että mun kroppa on kyllä ihan romuna viikon työnteon jälkeen. Uni tuli saunomisen jälkeen helposti, mutta yöllä täytyi särkylääkettä jo käydä hakemassa.

Kuvia laittelen vasta palattuamme Stadiin.

Täältä  löytyy kuvia perjantaista

*  *  *

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Lähdettävä oli



Lauantaina 15.2.2014




Kyllä tuntui surulliselta lähteä takaisin Helsinkiin.
Edessä on  3,5 kk töitä, ennen kuin pääsen pidemmäksi ajaksi takaisin 
- kyläilyjä viikonloppuisin siis jatkossa .


*   *   *



ystävänpäivä 2014


perjantaina 14.2.2014

Rinsessat ( ennen aamukahvia ! ).


2,5 kuutiota polttopuita

puuvajassa ennen,

ja jälkeen.



 Kun puut oli hikipisaroiden kera siirretty vajaan
suunnistimme Kanavan Kunkkuun . . .
tilasimme pizzat mukaan vietäväksi.
PS.  kyseisessä Kanavan Kunkku-ravintolassa on oma pöytänurkkaus asiakkaille, 
joilla on koira mukana.


Pizza oli hyvää
vatsa tuli täyteen
ja uni kesken tv:n katselun.

Kiitos M mukavasta ystävänpäivästä.


*   *   *






Vanhoja avaimia


- ja lukko.





*   *   *



torstai 13. helmikuuta 2014

Jippii - taas talolla



Keskiviikkona, siis eilen pakkasin auton taas täyteen tavaraa ja lähdettiin M-ystäväni kanssa kaupunkia karkuun. Itse asiassa ystäväni piti saada kodistaan  mahdollisimman kauaksi, että hän joutuisi pakosti pitämään talvilomansa - tai edes osan siitä .
No joo, eihän se hänen loma laiskotellen alkanut . . .
Ensin pihalla oli lumityöt, minä lumikolalla ja hän heilui lapion kera. Tosin välillä minä ehdin  rupatella toisen aitanaapurin ja ohi kävelevän koiranulkoiluttajan kanssa . . . 

Sisällä sovittiin, että kun hän putsaa uunin, niin minä teen sapuskan.
Uuni oli siis vielä edellisten omistajien jäljiltä - ei törkyisessä kunnossa, mutta kyllä pata-pataa piti käyttää.


Hyvin tehdystä uurastuksesta tuli sen mukainen kiitos.


Tänään torstaina 
heräiltiin mukavasti aamusella, mutta nautiskeltiin kiireettömästä aamupäivästä.
Talossa ei ole vielä seinillä kelloja, joten ajankulusta ei tajua mitään. ( Eikä lomalla kelloja tarvitse nähdäkään).  Ps. onneksi ystäväni ei pahemmin vihoitellut eilisen lumityön jäljiltä.

Kävelylenkillä tutustuimme Urpulan kulmiin ja käytiin ostarilla ostamassa lukkoöljyä. Ulko-oven lukko hieman kenkkuilee ja avain meinasi jäädä lukkoon.
En muista kaupan nimeä ( tarkistan sen huomenna), mut siellä oli kaikkea kivaa - ostoksiakin tuli tehtyä :-)
Ja sinne sai ottaa koirankin mukaan.

Vielä en tiedä mistä tuo Männikkö-nimi tulee, ilmeisesti männikön pysäkki 
- pitänee tutustua paikalliseen historiaan.

Amore nuuski ja tutkiskeli pihan nurkkia ja ihan himona yritti saada syödyksi lintujen ruokintapaikalla pudonneita talipallomuruja - ja taisi onnistuakin kun vatsa myöhemmin hieman oireili. Toivottavasti ei yöllä ruikuloi matoille.
Iltasella ei saatu mitään järkevää aikaiseksi, mutta huomenna on päivä uusi.

PS.Mä oon ihan rakastunut tähän paikkaan!

perjantai 7. helmikuuta 2014

Wessa






Tässä on meidän pieni vessa, tosiaan pieni - mutta meille kahdelle riittävä.
Tosin remonttia jossain vaiheessa täälläkin tehdään.

Kalustus on uuden näköinen, muttei mutten tykkää sävystä,
sini-harmaa kuten talokin.
Toiveena on laittaa pelkistetty allaspöytä ja yksinkertainen puukehyksinen peili.
Lattiassa oleva muovimattokin saa kyytiä ja seinillekkin jotakin tehdään.


*   *   *





keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Wessan tekstiilit




Vihdoinkin löysin petroolin värisen vessan maton
ja kaveriksi samansävyiset pyyhkeet.

On jo niin ikävä maalle.
Tulevana viikonloppuna en sinne pääse - on treffejä parin kummitytön kanssa,
mutta ensi keskiviikkona pakkaan auton täyteen tavaraa ja suuntaan Vääksyyn muutamaksi päiväksi
- niin jos ei mitään mullistavaa tapahdu. On ihan hirveä ikävä sinne .


*   *   *